VIHREIDEN MAATALOUSPOLIITTINEN OHJELMA
”Haluamme, että tulevaisuudessa syömämme ruoka on ravitsevaa, sitä ei mene hukkaan ja sen tuottaminen kuormittaa maapalloa mahdollisimman vähän. Haluamme vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja samalla varmistaa, että tuotantoeläimet voivat hyvin. Haluamme, että suomalainen ruoantuottaja pärjää hyvin ja voi olla ylpeä työstään.”
”Maailman eettisin ja kestävin eläintuotanto
Eläimellä on itseisarvo, joka tulee tunnustaa ja tunnistaa myös eläintuotannon osana. Suomalaisen eläintuotannon tulee olla maailman eettisintä ja kestävintä ja sen tulee jakautua tasaisemmin koko maassa. Eläinsuojelulainsäädännön on oltava riittävän tiukka ja kunnianhimoinen, jotta tuotantoeläimille voidaan jo lain minimitasolla varmistaa mahdollisuus perustarpeiden tyydyttämiseen (esimerkiksi jatkuvaan juomaveteen) ja lajityypilliseen elämään. Tiukka eläinsuojelulaki on myös tuottajan etu. Sen ansiosta tuottaja välttää investoinnit tuotantoon, joka on laillista mutta joka ei muutaman vuoden päästä kelpaakaan kaupalle, kuluttajille tai elintarvikeyrityksille.
Samalla meidän tulee panostaa EU-tasolla riittävän tiukkaan säätelyyn, jotta eläintuotannon hyvät käytännöt saataisiin standardisoitua myös Euroopan tasolla. Pitkällä aikavälillä myös EU:n alueelle tuotavien eläintuotteiden tulisi täyttää samat hyvinvointi- ja turvallisuusvaatimukset. Se parantaisi tuotantoeläinten hyvinvointia myös globaalisti.
Eläintuotannolla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Eläintuotannon ilmastopäästöjä voidaan vähentää parhaiten vähentämällä kaikenlaisten eläintuotteiden kulutusta. Samalla on varmistettava, että kulutus ja tuotanto ovat kestävällä pohjalla. Tuotannon osalta se tarkoittaa viljelytekniikkaa, eläinten ruokintaa sekä eläinten hyvinvointia.
- Panostetaan EU-tasolla eläintuotannon käytäntöihin ja lihantuotannon vähentämiseen; vaaditaan eläinten hyvinvointia vähentävien poikkeusten kumoaminen kaikissa EU-maissa (esim. sian saparoiden katkaisu).
- Ohjataan investoinneilla ja neuvonnalla maltillisiin eläinmääriin ja laumakokojen pienentämiseen.
- Mahdollistetaan ulkoilu kaikille tuotantoeläimille ja laiduntaminen märehtijöille, huomioiden eläin- ja rotukohtaiset rajoitukset sekä eläintautiriski.
- Tuotantoeläinten vapaa liikkuminen laitumilla lisää petovahinkojen riskiä. Varmistetaan riittävät resurssit petovahinkojen ennaltaehkäisyyn erilaisin suojausmenetelmin ja neuvonnan keinoin.
- Pyritään myös jalostuksen avulla turvaamaan eläimen lajinmukainen elämä. Tuotannossa ja jalostuksessa tulisi suosia eläinlajeja ja rotuja joihin ei ole jalostuksen seurauksena kehittynyt eläimen terveyttä tai hyvinvointia heikentäviä ominaisuuksia.
- Kielletään sellaisten tuotantoeläinten tuotanto ja jalostus, joissa aikuisilla yksilöillä on esim. selkeitä liikkumista tai muuta normaalia toimintaa rajoittavia ominaisuuksia.
- Tunnistetaan eläinten kognitiiviset kyvyt ja tarjotaan niihin sopivaa viriketoimintaa sekä poistetaan käytännöt, joiden jo tiedetään aiheuttavan tuotantoeläimille turhautumista, stressiä tai kärsimystä.
- Panostetaan eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen ja lisätään oppilaitoksissa koulutusta eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä paremmista käytännöistä.
- Edellytetään hyvinvointikorvauksen saamiseksi todellisia ja todennettuja eläinten hyvinvointia edistäviä parannuksia. Kielletään porsitushäkit, parsinavetat ja verkkopohjahäkit eläintenpidossa ja taataan jatkuva juomaveden saanti.
- Kielletään antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö EU-tasolla siten että antibiootteja käytetään jatkossa vain sairauden hoidossa.
- Suomalaisessa eläintuotannossa homeopatiaa ei käytännössä käytetä lainkaan, ja eläinsuojelulaki velvoittaa hoitamaan sairaat eläimet asianmukaisesti. Kielletään homeopaattisten lääkkeiden käyttö tuotantoeläinten ensisijaisena sairaudenhoitotapana koko EU:n tasolla.
- Helpotetaan tilateurastamojen perustamista ja toimintaa sekä vähennetään tuotantoeläinten teurastusmatkojen pituutta.
- Asetetaan EU:n alueella eläinkuljetuksille vuorokausikohtainen maksimiaika.
- Edistetään eläinten hoitajien jaksamista ja huolehditaan valvontaeläinlääkärien riittävyydestä joka puolella Suomea.
- Ulotetaan luomustandardien hyvinvointivaatimukset kaikkiin tuotantoeläimiin ja kehitetään standardeja yhä edelleen huomioimaan paremmin eläinten tarpeet ja oikeudet.”
”Vähemmän eläinperäisiä tuotteita
Eläintuotteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi enemmän kuin kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotanto. Eläintuotteiden kulutuksen merkittävään vähentämiseen on panostettava ja samalla suunnataan jäljellejäävää kulutusta kohti kestävästi tuotettuja eläintuotteita.
Tavoitteena on vähintään puolittaa eläinperäisten tuotteiden kulutus vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa samanlaista tasoa kuin 1970-luvulla Suomessa. Ohjataan kulutusta sekä hintasignaalilla, tiedotuksella, lainsäädännöllä että julkisilla hankinnoilla kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota.
- Ohjataan julkisia hankintoja eläintuotteiden käytön merkittävään vähentämiseen sekä ekologisesti kestävien tuotteiden hankintaan.
- Parannetaan kasviperäisen proteiinin kilpailuasemaa eläinperäisten tuotteiden korkeammalla verotuksella tai ALV-kantojen muutoksella. Selvitetään tämän hintaohjauksen liittämistä tuotannon synnyttämiin kokonaispäästöihin ja eläinten hyvinvointi-indeksiin, jolloin kestävämmin tuotetun eläintuotteen hinta nousee suhteessa vähemmän.
- Poistetaan eläintuotteiden menekinedistämistuet elintarviketeollisuudelta.
- Ohjataan tiedotusta ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista erityisesti nuorille sekä koulujen kotitalousopetukseen.”
”Eläintuotannon tulee tukea maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja ravinteiden kierrätystä. Parhaimmillaan sopiva määrä kotieläintuotantoa luo edellytyksiä myös kasvituotannolle; esimerkiksi maan kasvukuntoa parantava nurmiviljely sopii märehtijöiden rehuksi ja parantaa maata muita viljelykasveja varten. Samalla kun maatalouselinkeinon riippuvuus nykyisenlaisesta eläintuotannosta pienenee, avautuu mahdollisuuksia uudenlaisten ruokajärjestelmien kehittymiseen.”
” Maataloustukijärjestelmää tulee kehittää edelleen maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden sekä vesien tilan parantamiseksi.
- Kannustetaan maatiaislajikkeiden, -rotujen ja -kantojen hyödyntämistä sekä monipuolistetaan tilojen tuotantoa.
- Lisätään laidunnusta erityisesti luonnonlaitumilla, eli metsälaitumilla ja niityillä. Korvataan maataloustuella perinnebiotooppien (metsälaitumet, niityt, kedot) hoitoon (raivaus, laidunnus ja niitto) tarvittava työ.”