Viime syksynä valtioneuvosto julkisti esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Tulevalla lailla eläinten hyvinvoinnista korvattaisiin lähes 30 vuotta voimassa ollut eläinsuojelulaki. Tietämys ja tutkimus eläinten käyttäytymisestä sekä tarpeista on lisääntynyt ja lain valmistelun perusperiaatteena on ollut ”edistää eläinten hyvinvointia ja lisätä niiden kunnioitusta”. Odotukset lain kokonaisuudistuksen suhteen ovat olleet korkealla. Tuotantoeläinten osalta esitys on kuitenkin pettymys.
Eläin rinnastetaan Suomen laissa tavaraan ja se näkyy esityksessä. Tunteva yksilö jää hyötynäkökulman jalkoihin. Lakiesitys ei huomioi tarpeeksi eläinten ihmisestä riippumatonta itseisarvoa. Esityksessä eläimet eivät myöskään ole yhdenvertaisia vaan eläinyksilön kohtelu riippuu siitä, mihin käyttötarkoitukseen ihminen on eläimen määritellyt. Esimerkiksi eläintarhassa ketulla on erilaiset tilavaatimukset kuin turkistarhan ketulla.
Olemme tyytyväisiä, että porsaiden kirurginen kastraatio kiellettäisiin. Tosin 12 vuoden siirtymäaikaa on aiheellista kritisoida. Myös emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovuttaisiin 12 vuoden siirtymäajalla, mitä pidämme eläinten kannalta kohtuuttoman pitkänä aikana. Sikojen hyvinvointia ei edistä myöskään se, että olemassa olevien porsitushäkkien rakenteita saisi uusia ja jatkaa näin niiden käyttöä, vaikka uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kiellettäisiin heti lain voimaan tullessa.
Jatkossa nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa olisi eläinten saatavilla oltava jatkuvasti sulaa vettä. Se kertoneekin paljon suhtautumisesta tuotannossa käytettäviin eläimiin, että näin perustavanlaatuinen asia kuin juomavesi kirjataan lakiin vasta 2020-luvulla, ja edelleen tähänkin voitaisiin myöntää poikkeuslupia.
Kymmenien miljoonien munijakanojen ja broilereiden hyvinvointi on jäänyt täysin unohduksiin lain kokonaisuudistuksessa.
Esityksen mukaan uusien parsinavetoiden rakentaminen kiellettäisiin. Kuitenkaan toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä ei olisi kielletty. Lihakarjan jatkuva kytkettynä pitäminen kiellettäisiin viiden vuoden siirtymäajalla. Lypsykarjan kytkeminen parteen ilman jaloittelumahdollisuutta olisi sen sijaan edelleen sallittua lähes vuoden ympäri.
Eläinten hyvinvointilain tulisi kieltää kaikki eläinten liikkumisen estävät rakenteet sekä häkkikasvatus, myös turkistarhaus. Eläinten jatkuvan paikalleen kytkemisen tulisi olla kiellettyä ilman poikkeuksia. Eläimillä tulisi olla mahdollisuus ulkoiluun ympärivuotisesti.
EU-tasolla Suomi on jäämässä jälkeen. Viime kesänä EU:n komissio nimittäin ilmoitti puoltavansa koko EU:n laajuista häkkikasvatuksen täyskieltoa. Myös turkistarhauskieltoa ajava kansalaisaloite on kerännyt komission käsittelyyn vaadittavat miljoona nimeä ja reilusti ylikin.
Eläimet ansaitsevat kunnianhimoisemman ja edistyksellisemmän eläinten hyvinvointilain. Siksi jatkamme työtä paremman lainsäädännön eteen. Eläimiä koskevan lainsäädännön on vastattava ajantasaiseen tutkimustietoon ja edistettävä konkreettisesti eläinten hyvinvointia. Eläimet ansaitsevat parempaa.
Kirjoittajat
Jenni Pitko, kansanedustaja, Oulu
Ninni Pehkonen, koordinaattori, Pirkanmaa
Molemmat kirjoittajat ovat Vihreiden ehdokkaina eduskuntavaaleissa 2023. Jenni Pitko on eduskunnan eläinsuojeluryhmän pj. ja Ninni Pehkonen Eläinvihreät ry:n hallituksen varajäsen