Merikilpikonnien suojeluprojekti
Eläinvihreiden varapuheenjohtaja Camilla Lindy tunnetaan kilpikonnien ystävänä. Hän osallistui merikilpikonnien suojeluprojektiin Costa Ricassa vuonna 2019. Hänellä itsellään on neljä nelivarvaskilpikonnaa sekä yksi kreikankilpikonna. Kuvassa tonttuilevat Tähtisumun Tortilla 2v ja Tähtisumun Tuhina 3v.
Reserva Ecológica Playa Tortuga on biologinen tutkimusasema Costa Ricassa, joka sijaitsee rannalla jossa erityisesti Olive Ridley-lajin merikilpikonnat käyvät öisin munimassa. Vapaaehtoiset monitoroivat rantaa yöaikaan löytääkseen pesät ja voidakseen siirtää ne turvaan nousuvedeltä sekä salametsästäjiltä tutkimuskeskuksen omaan ulkona sijaitsevaan hautomoon. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, ne kaivetaan ylös hautomon hiekasta, mitataan, punnitaan ja vapautetaan mereen.
Monet nykyisin lemmikkeinä tai harrastuksena pidettävistä eläinlajeista ovat sellaisia, että niiden hyvinvointia ihmisen hoidossa on vaikeaa tai jopa mahdotonta varmistaa. Erityisesti eksoottisten eläinten käyttäytymistarpeista, sairauksista, terveydenhoidosta ja kognitiivisista kyvyistä ei ole riittävästi tutkittua tietoa, jonka perusteella niiden hyvinvointi voitaisiin aina turvata edes asiantuntijoiden toimesta. Eläimen sairastuessa asianmukaisen sairaudenhoidon mahdollisuudet ovat usein hyvin rajalliset.
Eksoottisten eläinten omistamista ja myymistä voidaan säädellä ja ongelmia estää monella tavalla, mutta helpoin, selkein ja kustannustehokkain tapa tähän on ns. positiivilista, eli lakiin kirjattu lista sallituista lemmikkieläimistä. Positiivilistan käytöstä on hyviä kokemuksia mm. Belgiassa ja Luxemburgissa, ja Alankomaissa listaa työstetään paraikaa. Useat muut EU-maat selvittävät listan käyttöönottoa.
Camilla ja muita eläinvihreitä oli mukana puoluekokousaloitteessa, jossa esitimme että Vihreät ajavat positiivilistan käyttöönottoa ja kirjaamista uuteen eläinsuojelulakiin. Puoluekokous hyväksyi aloitteen.
Positiivilista
”Lemmikit ja eläinharrastukset tuottavat ihmisille iloa ja auttavat monia selviämään jokapäiväisestä elämästä. On kuitenkin meidän ihmisten vastuulla taata, että eläimet saavat elää hyvää elämää lajille sopivassa ympäristössä ja että niiden tarpeista ja hyvinvoinnista huolehditaan.
Monet nykyisin lemmikkeinä tai harrastuksena pidettävistä eläinlajeista ovat sellaisia, että niiden hyvinvointia ihmisen hoidossa on vaikeaa tai jopa mahdotonta varmistaa. Erityisesti eksoottisten eläinten käyttäytymistarpeista, sairauksista, terveydenhoidosta ja kognitiivisista kyvyistä ei ole riittävästi tutkittua tietoa, jonka perusteella niiden hyvinvointi voitaisiin aina turvata edes asiantuntijoiden toimesta. Eläimen sairastuessa asianmukaisen sairaudenhoidon mahdollisuudet ovat usein hyvin rajalliset. Lisäksi on vaarana, että lemmikeiksi otetaan yhä uusia villieläinlajeja.
Eksoottisiin lemmikki- ja harrastuseläimiin liittyy monia ongelmia kuten eläinten itsensä hyvinvoinnin puutteet, ihmisten ja kotieläinten turvallisuus (zoonoosit ja vaaralliset eläimet), vieraslajit, eläinten pyynti luonnosta, biodiversiteetin kapeneminen, salakuljetus ja rikollisuus. Nämä ongelmat johtavat eläinten kärsimykseen ja ympäristöongelmiin ja aiheuttavat kustannuksia valtioille. Yksin EU:n alueella tämä aiheuttaa likimain 12 miljoonan euron kustannukset vuosittain.*
Eksoottisten eläinten omistamista ja myymistä voidaan säädellä ja ongelmia estää monella tavalla, mutta helpoin, selkein ja kustannustehokkain tapa tähän on ns. positiivilista, eli lakiin kirjattu lista sallituista (eksoottisista) lemmikkieläimistä. Positiivilistan käytöstä on hyviä kokemuksia mm. Belgiassa ja Luxemburgissa, ja Alankomaissa listaa työstetään paraikaa. Useat muut EU-maat selvittävät listan käyttöönottoa.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihreät ottavat puolueohjelmaansa eläinten positiivilistan ajamisen ja käyttöönoton Suomessa sekä ajavat sen kirjaamista uuteen eläinsuojelulakiin.
Perusteluina listan käyttöönotolle esitämme esimerkkejä eksoottisiin eläimiin liittyvistä tämänhetkisistä ongelmista, joihin listan käyttöönotolla pystytään vastaamaan:
- Eläinten itsensä hyvinvointi (eläimen soveltumattomuus lemmikiksi tai elämään suljetuissa olosuhteissa, ravinto-ongelmat, luonnonvalon puute, tietämättömyys eläimen elintavoista (laumaeläin vs. erakko), jne.)
- Rajoitusten puute vaativimpienkin lemmikkien hankinnalta (kuka tahansa voi hankkia eksoottisen eläimen ilman että edellytetään henkilöllä olevan tarvittava tietotaito ja muut edellytykset tarjota eläimelle sen hyvinvoinnin turvaavat olosuhteet ja hoito)
- Ihmisten hyvinvointi (myrkyllisten ja vaarallisten eläinten pito, zoonoosit)
- Muiden lemmikki- sekä tuotantoeläinten hyvinvointi (taudit, loiset, fyysinen vaara)
- Biodiversiteetti ja eläinten uhanalaisuus (eksoottisten lemmikkien pyynnin ongelmat, emojen tappaminen, rikollisuus, musta pörssi ja salakuljetus jne.)
Kaikki lemmikkeinä pidettävät tai potentiaalisesti pidettävät eläinlajit tulisi käydä läpi asiantuntijayhteistyössä ja tarkastella, voidaanko niiden hyvinvointia ihmisen hoidossa toteuttaa ja voidaanko niitä pitää lemmikkinä turvallisesti ympäristö ja muut tekijät huomioiden.
Positiivilistalle kootaan eläimet, jotka täyttävät vaaditut kriteerit. Kriteerit voidaan perustaa tutkittuun ja objektiiviseen tietoon, toisin kuin perinteiset kieltolistat, jotka perustuvat hyvin moninaisiin kriteereihin ja ovat usein hankalasti valvottavia. Positiivilista ennaltaehkäisee ongelmia, sitä on helppo valvoa, se on EU-lainsäädännön mukainen (Andibel Case C-219/07) ja se on kustannustehokas.
Minna Hölttä: Puoluekokousaloite positiivilistan käyttöönotosta
* “Communication from the Commission to the European Parliament, the Council and the European Economic and Social Committee and the Committee of Regions towards and EU Strategy on Invasive Species,” in COM (2008) 789, 2008.