Eläinvihreät ry:n kannanotto eläinten hyvinvointilain luonnokseen
Lausunto jätetty 14.1.2022
Arvostamme sitä, että ehdotetun lain tavoite on selvästi edistää eläinten hyvinvointia sekä parantaa eläinten kohtelua ja kunnioitusta itseisarvoisina yksilöinä. Uudessa lakiluonnoksessa on lukuisia parannuksia edelliseen nähden.
Pidämme kuitenkin äärimmäisen valitettavana sitä, että ehdotettu laki asetuksineen on edelleen perustavasti ristiriidassa lain tärkeimpien tavoitteiden kanssa. Näiltä osin eläinten hyvinvointilaki ei korjaa nykylain vakavimpia puutteita ja uhkaa jäädä pahasti ajastaan jälkeen jo ennen voimaantuloaan.
Toteamme, että lain pitää asettaa eläinten hyvinvoinnin edistämiselle ehdoton minimitaso, jota ei voida alittaa eikä kiertää erityislaeissa eikä muissa säädöksissä. Muutoin lain tarkoitus vesittyy.
Myös EU:ssa on parhaillaan menossa eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön uudistaminen. Julkinen kuuleminen aiheesta järjestettiin samaan aikaan kuin Suomessa lausuntokierros eläinten hyvinvointilaista. Jo aiemmin Euroopan parlamentti ja komissio ovat näyttäneet vihreää valoa EU-kansalaisaloitteen vaatimukselle kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatus EU:n alueella. Eläinvihreät ry korostaa, että Suomi ei voi jättää huomiotta EU:ssa tapahtuvaa edistystä eläinten hyvinvoinnissa, vaan meidän on huomioitava sekä häkkikielto että tuoreen kansalaiskyselyn ja uusimman tutkimuksen tulokset kansallisessa lainsäädännössämme.
Voimassa olevan Suomen eläinsuojelulain ehkä suurin ristiriita ja ongelma on eläinten eriarvoinen kohtelu sen mukaan, mikä on eläimen hyöty ja käyttötarkoitus ihmisen näkökulmasta. Räikeimmillään tämä näkyy siinä, että samanlajisen eläimen pito turkistarhalla sallitaan minimaalisen pienessä tilassa verrattuna esimerkiksi eläintarhoille ja lemmikkien pidolle asetettuihin vaatimuksiin. Tähän epäsuhtaan ei ole esitetty muutosta uudessa laissa. Vaadimme, että eläinten hyvinvoinnille olennaisten vähimmäisvaatimusten pitää toteutua kaikessa eläinten pidossa ja kohtelussa.
EU:n häkkikielto huomioitava ja eläinten hyvinvoinnille haitalliset käytännöt ja pitomuodot lopetettava
Monin kohdin asetukset sekä laji- ja tuotantoeläinkohtaiset säännökset ja poikkeusmahdollisuudet heikentävät merkittävästi tavoitetta eläinten paremmasta kohtelusta ja hyvinvoinnista, myös uudessa laissa. Huomiotta jätetään myös Euroopan komissiossa ja parlamentissa hyväksytty EU:n tuleva eläinten häkkikasvatuskielto (suunniteltu voimaantulo 2027) sekä Suomessakin voimakkaasti muuttunut asenneilmasto, joka vaatii tuotanto- ja varsinkin turkiseläimille parempaa hyvinvointia.
Kansalaiset eivät hyväksy enää eläinten perustarpeiden sivuuttamista ihmisten toissijaisten tarpeiden vuoksi. Selvä enemmistö vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Ehdoton vähimmäisvaatimus on, että uusi laki huomioi tulevan häkkikiellon siten, että kielletään eläinten hyvinvoinnille erityisen ongelmallinen kasvatus ja pito verkkopohjaisissa häkeissä.
Vaikka lakiesityksen perusteluissa sanotaan, että tavoitteena on ollut ottaa huomioon uusimmat tutkimukset eläinten hyvinvoinnista sekä käyttäytymisestä, eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemykset ja ajantasaisen tutkimuksen tulokset eivät riittävästi näy lakiluonnoksessa. Laki sallisi edelleen liikkumista voimakkaasti rajoittavat, kivuliaat, tuskalliset ja liiallista kärsimystä aiheuttavat tuotanto- ja teurastustavat kuten porsimishäkit, vasikoiden ”iglukasvatuksen”, turkistarhauksen, hiilidioksiditainnutuksen sekä rapujen keittämisen elävältä vain muutamia epäkohtia mainitaksemme.
Kärsimys ei tarpeellista rahan vuoksi – eläinten parempi hyvinvointi myös tuottajan etu
Lakiluonnos ei tällaisenaan turvaa tuotantoeläimille niiden hyvinvoinnille olennaisten käyttäytymistarpeiden eikä aina edes välttämättömien fysiologisten tarpeiden tyydyttämistä, kuten jatkuvaa vedensaantia. Kuitenkin lain perusteluissa todetaan, että ”eläinten hyvinvoinnille aiheutuvan haitan hyväksyttävyys edellyttää aina eettistä pohdintaa sen suhteen, millainen haitta on hyväksyttävissä suhteessa eläinten pidosta ja käytöstä saatavaan hyötyyn”.
Kielto tarpeettoman kivun ja kärsimyksen aiheuttamiselle on välttämätön, mutta vaatii tarkemman määrittelyn tarpeettomuudelle. Kärsimyksen aiheuttaminen esimerkiksi kustannuksissa säästämiseksi ei tietenkään ole hyväksyttävää, eikä sitä pidä sallia.
Lain kunnianhimottomuutta tuotantoeläinten suhteen ei voi perustella tuotannon kannattavuudella. On tuottajien ja koko maan etu, että kuluttajat voivat luottaa kotimaisen tuotannon eettiseen kestävyyteen, jolloin he ovat valmiit suosimaan sitä valinnoillaan. On käsittämätöntä ja vahingollista myös eläintuotannon harjoittajille, jos Suomi uudessa laissa jättäytyy eläinsuojelun tasossa jälkeen muita maita.
Alta löydät lyhyesti esitettynä Eläinvihreät ry:n ehdotuksia lakiin sekä joitakin otteita lausunnostamme. Eläinvihreiden lausunto kokonaisuudessaan löytyy täällä.
Esitämme lakiin mm. seuraavia parannuksia:
* Eläinten itseisarvo itse lain tekstiin, ei vain perusteluihin
* Tarpeettoman kivun ja kärsimyksen määrittely (vähintään perusteluihin)
* Positiivilistat (sallitut lajit) käyttöön koskien kaikkia eläinryhmiä – esim. lemmikit – ja käyttötarkoituksia, sisältäen esimerkiksi eläinavusteiset toiminnat, kotieläinpihat ja viihdeteollisuuden
* Ei uusia lajeja tuotantoeläiminä sallittavien listaan
* Kielto kaikille pitomuodoille, jotka estävät eläinten mahdollisuudet hyvinvoinnille olennaisen käyttäytymisen ja muiden välttämättömien tarpeiden toteuttamiseen
* Kielto verkkopohjaisille häkeille
* Suojelukoulutuksen rajaaminen viranomaistoiminnan koiriin
* Löytöeläinten kuljetuksen kustannukset kuntien tai alueiden vastuulle
* Tuotantoeläinten hoidon lajikohtaiset vaatimukset vastaamaan lain vaatimuksia ja tarkoitusta
* Jatkuvan vedensaannin turvaaminen pääsääntöisesti kaikille eläimille, erityisesti pysyvässä pitopaikassa ja rajoitetussa tilassa pidetyille, (esim. turkiseläimet)
* Luopuminen karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta tai vähintään tehokkaan kivunlievityksen turvaaminen toimenpiteen aikana ja jälkeen
* Kielto tarpeetonta kärsimystä aiheuttaville tainnutusmenetelmille (esim. hiilidioksiditainnutus sioilla ja muilla eläimillä)
* Haitallisen jalostuksen kielto koskemaan kaikkia eläimiä ml. tuotantoeläimet
* Naudat ja siat, siirtymäaikoja lyhennettävä (häkit, parsinavetat, jaloittelu- ja laiduntamisvaatimukset) ja poikkeusluvista lainvastaisille käytännöille luovuttava
* Vaatimus kalojen pyydystämisestä, käsittelystä ja lopetuksesta kivuttomimmalla mahdollisella menetelmällä myös kaupallisessa kalastuksessa ja kalankasvatuksessa
* Kielto rapujen elävältä keittämiselle
* Metsästyslain tarkistus mm. ikärajojen osalta
* Metsästyksessä ja rauhoittamattomien eläinten pyynnissä/tappamisessa kiellettävä standardoimattomat pyyntivälineet ja käytännöt, jotka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä
* Elävien kettujen ja supikoirien käyttö apueläiminä luolakoirien harjoituksissa ja kokeissa kiellettävä ja luolakoirametsästystä rajoitettava vain ehdottoman välttämättömiin tilanteisiin
Sallittujen eläinlajien listoista
Sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä sallittujen eläinlajien rajaaminen pääosin kesyeläimiin on hyvä ratkaisu. Ongelmallista on kuitenkin se, että vaikka laissa määritellään myös ne nisäkäs- ja lintulajit, joita tällä hetkellä pidetään tuotantoeläiminä tai tarhataan tuotantotarkoituksiin, ei muiden eläinten, kuten kalojen ja selkärangattomien eläinten, pitoa tuotantoeläimenä millään tavalla rajoitettaisi.
Ns. positiivilistan käyttöönotto tulisi ulottaa paitsi kaikkiin tuotantoeläimiin (kalat ja selkärangattomat mukaan lukien) myös seura- ja harrastuseläimiin ja näistä erityisesti muualta tuotuihin ns. eksoottisiin eläimiin. Näillä käytävä kauppa on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista eläinsuojeluongelmista.
Tarpeettoman kivun ja kärsimyksen määrittely
Esitämme tarpeettomaksi kivun ja kärsimyksen aiheuttamista eläimille tuotannollisista (esim. tuotannon lisäämiseksi eläimelle vahingollisella tavalla) tai taloudellisista syistä (kustannuksissa säästämiseksi). Luonnollisesti kärsimyksen aiheuttamisen eläimille on oltava kiellettyä ihmisen huvin, mukavuudenhalun tai esim. kilpailussa menestymisen vuoksi. Tarpeettomaksi ei laskettaisi sellaista kipua ja kärsimystä, joka voidaan katsoa välttämättömäksi esim. eläimen oman hengen tai terveyden pelastamiseksi (tai muiden eläinten tai ihmisten turvallisuuden takaamiseksi jne) tai väistämättömäksi kuten esim. luonnolliseen elämänkulkuun liittyvä kärsimys (esimerkkinä kohtuullinen synnytyskipu), tai vaikkapa metsästykseen liittyvä pieni viive eläimen ampumisesta tajunnan menetykseen).
Tarpeeton kärsimys metsästyksessä
Lain kielto tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisesta eläimille ulottuu myös metsästykseen ja kalastukseen. Metsästyksessä ja rauhoittamattomien eläinten pyynnissä ja tappamisessa käytetään tällä hetkellä menetelmiä ja välineitä, jotka eivät vastaa lain vaatimusta.
Metsästyslaki on tarkistettava muun muassa pyyntirautojen ja muiden passiivisten pyyntivälineiden osalta ja edellytettävä vähintään, että myynnissä ja käytössä ei ole muita kuin tutkitusti parhaita, standardoituja ja eläimen kivuttomasti pyytäviä/tappavia välineitä ja menetelmiä. Kansalaisaloite pyyntirautojen kieltämiseksi velvoittaa osaltaan tähän.
Metsästyslakia on tarkistettava myös metsästäjien ikärajojen osalta: alle 16-vuotias ei saisi EHL-luonnoksen mukaan olla yksin vastuussa eläinten hoidosta, mutta hän saa käyttää ihmisellekin tappavan vaarallista asetta eläinten ampumiseen ilman valvontaa.
Luonnonvaraisten eläinten hoito
Kunnan olisi huolehdittava eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten hoidosta, ei pelkästään kärsivien eläinten lopetuksesta, mikä on sekin sinänsä tärkeää. Lopetus ei saisi olla säännönmukaisesti käytetty keino, mikäli eläin voidaan hoitaa kuntoon ja/tai palauttaa luontoon.
Eläinsuojeluvalvonnasta ja eläintenpitokiellosta
Mikäli valvontaviranomainen on tarkastuksen yhteydessä määrännyt kiireellisenä toimenpiteenä eläimille hankittavaksi hoitoa muualta ja lopullisessa ratkaisussaan määrää haltuunotetut eläimet lopetettavaksi tai muuten uudelleen sijoitettavaksi, tulisi olla samalla mahdollista kieltää kyseisen henkilön tai ammatinharjoittajan eläintenpito siihen asti, että asiassa on tehty lainvoimainen päätös.
Eläintenpitokiellon rikkominen on nykylainsäädännössä rikkomus, jota valvoo poliisi, ja rike on soviteltavissa sakoilla. Periaatteessa eläintä voi pitää kiellosta huolimatta, mikäli ei riko lakia ja maksaa sakkonsa. Myöskään pelkkä epäilys eläintenpitokiellon rikkomisesta ei ole riittävä syy tehdä tarkastusta eläinten pitopaikkaan. Eläintenpitokielto määrätään aina vain vahvasti perustellusti, joten myös sen valvonta tulee nostaa asian vaatimalle tasolle. Tästä syystä eläintenpitokiellon rikkominen tulee nostaa rangaistavuudeltaan vähintään lievän eläinsuojelurikoksen tasolle, jolloin jatkuvasti eläintenpitokieltoa rikkoville voidaan määrätä vankeusrangaistus.